Joulukuun museolla avaa uusi vaihtuva näyttely, joka on ilonamme aina tammikuun loppuun saakka. ”Maailma ennen ihmistä” esittelee niin planeettamme lajistoa sekä elinympäristöjä esihistorialliselta ajalta kuin myös lahjakkaan taiteilijan tuotantoa.
Maija Karala on tiedetoimittaja, taiteilija ja luennoitsija (Kuva: Ville Salonen)
Maija Karala on biologian alan monitoiminainen. Karala on valmistunut ekologian ja evoluutiobiologian puolelta Jyväskylän yliopistosta. Tie vei jo opiskeluaikoina tieteen popularisoinnin pariin ja sen tuotoksia on näkynyt niin Karalan blogissa Erään planeetan ihmeet (mm. ehdolla Suomen vuoden parhaaksi blogiksi 2013 Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä) kuin eri lehtienkin sivuilla. Nykyisin Karala tekee töitä freelancerina erilaisten biologian popularisointiin liittyvien projektien parissa: tiede- ja luontotoimittajana, kuvittajana, konsulttina ja luennoitsijana. Hänen kirjoittamiaan ja kuvittamiaan juttuja on voinut lukea esimerkiksi Helsingin Sanomista ja Tiede -lehdestä.
Luonto tulee joskus hyvin lähelle
Karalan tekemä taidetta kutsutaan paleotaiteeksi. Sillä on Suomessa vain kourallinen tekijöitä. Taidelajin tarkoituksena on kuvata mahdollisimman tarkasti sukupuuttoon kuolleita lajeja ja maisemia. Tavoitteena on pyrkiä toteuttamaan kokonaisuudet parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan mahdollisimman realistisina.
Paleotaiteeseen liittyy alana omia erityishaasteitaan. Taiteilijan täytyy ymmärtää eläinten anatomiaa, ekologiaa sekä käyttäytymistä voidakseen kuvata uskottavasti erilaisia sukupuuttoon kuolleita eläimiä niiden arkisissa puuhissa. Eläinten tulisi näyttää uskottavalta, mutta myöskään niiden käytöksessä ei saisi olla ristiriitaa esihistoriallisia elämää selittävän nykykäsityksen kanssa. Taiteilija joutuu kiinnittämään myös erityistä huomiota kuviensa taustaan, pohtien miten tuon ajan ilmasto ja kasvillisuus ovat maisemaa muokanneet. Tarpeellista on myös pohtia, onko kuvattu eläin voinut elää kuvaan valitussa ympäristössä.
Maijan näkemys Elasmotherium sibiricum -lajista. Laji eli veilä rinnakkain ihmisen kanssa ja sen on jopa ehdotettu olevan myyttien yksisarvisen esikuva
Karala ei tee pääasiallisesti paleotaidetta työkseen, vaikka toimiikin kuvittajana. Taidelaji on Karalalle ensisijaisesti väylä tuulettaa omaa päätään, iloita luomisesta ja toimia osana maailmanlaajuista paleotaiteilijoiden yhteisöä. Karala saattaa kuvittaa esimerkiksi jonkin idean, joka liittyy uuteen löytöön tai kiistelyn alla olevaan aiheeseen. Esimerkiksi näyttelystä löytyvä Mekosuchus -krokotiili syntyi vastineena tutkimukseen, jonka mukaan krokotiilit eivät pelkästään osaa kiivetä puuhun, vaan tuntuisivat tekevän sitä mielellään. Mekosuchus -krokotiilin tiedetään olleen nykykrokotiilejä paremmin sopeutunut maaelämään, mutta sen kyvystä kiivetä puihin on kiistelty. Tiedeuutinen nykyisten kömpelöiden krokotiilien kiipeilystä innoitti Karalan piirtämään Mekosuchus-krokotiilin samoihin puuhiin.
Karalan ”Maailma ennen ihmistä” -näyttely on avoinna 2.12.2015 – 29.1.2016 museolla. Karala pitää lisäksi museon Brander-salissa 10.12 torstaina kello 17:00-18:00 yleisöluennon esihistoriallisesta luonnosta. Jos siis olet pohtinut, miltä luonto tuolloin näytti, miten dinosaurukset elivät tai miten lajit muuttuivat ajan kuluessa, tämä on tilaisuus juuri sinulle. Tule siis paikalle kuuntelemaan, keskustelemaan ja kyselemään! Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
Museopeli, opaskierros kännykälle, sähköinen opastus, pelikierros. Näitä kaikkia olen kuullut käytettävän tällä hetkellä pyörivästä mobiiliprojektistamme. Itse käytän sanahirviötä pelillistetty mobiiliopastus, mutta se ei avaudu ihan tuosta vain. Mitä me siis teemme käytännössä ja miksi?
Koska nykyinen lajistopuolen perusnäyttelymme ei ole kovin syvällisesti opastettu, tahdottiin asiantilaa muuttaa. Ensisijaisena tavoitteena oli luoda opastuskierros, jonka avulla kävijä voisi kiertää näyttelyn ja oppia jotakin uutta näytteillä olevista lajeista ja laajemmista kokonaisuuksista, joihon ne liittyvät. Toiseksi halusimme luoda erilaisen tavan tutustua museoon. Halusimme, että kävijä voisi olla vuorovaikutuksessa museon ja sen fyysisen tilan kanssa aktiivisesti sen sijaan, että hän tuijottaisi vain kännykkänsä näyttöä kierroksen aikana. Halusimme saada kävijän myös pohtimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja osallistumaan. Toivomme myös kierroksen herättävän kävijässä erilaisia tunteita.
Uuden oppiminen on etsimistä, tutkimista, kokeilemista, vanhaan vertaamista ja teorioiden luomista.
Kyseessä ei ole peli. Tuotoksemme ei ole myöskään pelkästään sähköinen opastuskierros, joka esittelee kohde kerrallaan tietyn määrän kohteita museosalistamme. Se on kokonaisuus, joka yhdistää pelillistämisen oppeja ja tuo ne perinteisempään opastuskierrokseen, tehden kokonaisuudesta melkoisen topakan yhdistelmän näiden kahden parhaista puolista.
Ajatus yksittäisestä opastuskierroksesta on myös sinällään hieman pielessä, sillä kierroksia luodaan useita. Tällä hetkellä työn alla ovat koululaisille ja aikuisille erikseen suunnatut kierrokset. Periaatteessa projektissa syntyvällä työkalulla voimme me täällä museolla luoda jatkossa uusia kierroksia tarpeisiimme. Eli halutessamme voimme luoda kierroksia eri kielillä tai erityisesti jonkin tietyn kohderyhmän tarpeisiin. Voimme myös tehdä kierroksen, joka käsittelee vain lintuja tai jotakin muuta teemallista kokonaisuutta.
Opastuksen tarkoituksena on tutustuttaa kävijä lajistopuoleemme
Toiveenamme on siis luoda opastus, jonka aikana kävijä on pääosassa. Jos saamme hänet ajattelemaan, oppimaan, kyyristelemään vitriinien lomassa etsimässä tarvittavia tietoja, ottamaan valokuvia, kilvoittelemaan itsensä kanssa, nauramaan ja jakamaan kokemuksensa muillekin, olemme onnistuneet.
Jotta pääsemme tähän pisteeseen, tarvitsemme teidän apuanne! Lauantaina 21.11 järjestetään museolla Kansallisen pelipäivän kunniaksi opastuksen ensimmäinen betatestaus. Ohjelma ei ole tuolloin valmis, vaan testaamme muutaman pisteen mittaista kierrosta saadaksemme paremman kuvan siitä, miten kokonaisuus ja siihen sijoitetut erilaiset toiminnallisuudet toimivat käytännössä. Tarvitsemmekin mahdollisimman monta testaajaa auttamaan meitä tässä työssä.
21.11 vietetään pelipäivää koko Karhekehräämön talossa. Kuvaa klikkaamalla lisätietoja. Tervetuloa!
Testaajan iällä, peli/museo/luontokokemuksella tai mobiililaitteiden tuntemuksella ei ole väliä. On aina parempi, että saamme mahdollisimman paljon testaajia mahdollisimman erilaisilla taustoilla. Testaukseen voi saapua koko päivän ajan kello 10:00-14:00 välillä. Jos jonoa ei ole, testaamaan pääsee välittömästi. Jos väkeä alkaa kertyä paikalle enemmänkin, testaajat jaetaan testiryhmiin, jotka alkavat puolen tunnin välein. Ohjaajilta voikin ruuhkatilanteissa tiedustella, miten pitkä aika on seuraavan ryhmän alkuun. Aikaa kannattaa varata testaukseen noin puolisen tuntia. Testaajaksi voi tulla myös kaverin kanssa ja suorittaa kierroksen yhdessä hänen kanssaan.
Mitä testauksessa sitten käytännössä tapahtuu? Testauksen alussa sinut ottaa vastaan tiimimme jäsen ja hän kertoo tiiviisti, mistä testauksessa ja kierroksessa on kyse. Jos sinulla on oma mobiililaite, voit käyttää sitä. Museolta saa tarvittaessa myös lainaan laitteita. Tiimi auttaa myös laitteiden kanssa eli neuvoo tarvittaessa kädestä pitäen miten niitä käytetään. Jos testauksen aikana ilmenee ongelmia, tiimiltä voi huikata aina apua myös kesken kierroksen.
Kun kierros on käynnistetty, voit kiertää sen omaan tahtiisi. Kierroksen jälkeen toivomme, että täytät vielä palautelomakkeen kokemustasi koskien ja kerrot etenkin, mistä pidit tai et pitänyt. Myös kaikki ongelmat ohjelman käyttämisen kanssa kirjataan, jotta saamme kokonaisuudesta mahdollisimman helposti käytettävän.
Toivottavasti näenkin mahdollisimman monta reipasta testaajaa viikon päästä museolla!
Luontomuseo 