Luontokerhoa pilotoimassa

luontokerho2
Tutuiksi ovat tulleet niin suurennuslasit kuin mikroskoopitkin

Viime viikkojen aikana museolla on voinut nähdä innokkaita lapsia niin tutkimassa erilaisia näytteitä kuin piirtämässä  keskittyneenä eläimiä. Otimme lokakuussa työn alle koululaisille suunnatun luontokerhon koevedoksen. Tarkoituksena oli kuukauden aikana kokeilla, onko idea toteutettavissa ja toimiva.

luontokerho
Hyönteisiin tutustumassa

Tahdoimme osaltamme olla tuomassa nuorille mielekästä toimintaa koulupäivän päätteeksi ja kokeilla samalla, miten tällainen toiminta istuu osaksi kokonaisuuttamme. Lisäksi saimme arvokasta näkökulmaa siihen, mitkä asiat tuottivat ongelmia ja mitä tulisi jatkossa tehdä toisin. Toimintaa lähdettiin rakentamaan yhteistyössä Keskuskoulun kanssa.

Kerho sujui todella hyvin. Koululaiset löysivät lyhyestä varoajasta huolimatta kerhon toiminnan ja osallistujia oli kohtuullisesti kaikilla kerroilla. Kerholaiset olivat myös innokkaita ja kiinnostuneita eri aihepiireistä. Keskustelua syntyikin paljon eri aiheista ja ainakin allekirjoittaneelle se olikin yksi kerhon parhaista anneista. Teräviä huomioita, hyviä kysymyksiä ja yhteisiä ihmettelyjä jaettiin paljon viikkojen aikana.

luontokerho3
Kallojen tutkimista ja piirroksia

Kehitettävää jäi meille edelleen tulevaa toimintaa ajatellen. Toinen viikonpäivä olisi soveltunut paremmin toimintaan meidän puoleltamme, että olisimme päässeet halutessamme myös paremmin maastoon. Nyt olimme pääosin sidottuja sisätiloihin. Museosalimme ei myöskään nykyisellään palvele parhaalla mahdollisella tavalla lapsiryhmiä kaikuisuutensa takia. Koetamme osittain vähentää tätä ongelmaa tulevaisuudessa käyttämällä seinissä ääntä imeviä materiaaleja sekä tilan mahdollisella jakamisella.

Toiveissa on kuitenkin, että viimeistään keväällä kokeilumme saisi uutta jatkoa!

-Annukka

Mainokset

Suomalaisia kansansatuja

Museolla on vietetty tällä viikolla satupäiviä viime sunnuntain Satupäivän kunniaksi. Tarkoituksena on ollut tarjota lapsille mahdollisuus viettää hetki satujen parissa. Me tahdoimme tuoda mukaan luonnon, joten valitsimme ohjelmaamme suomalaiset eläinsadut. Ohjelma suunnattiin koulu- ja päiväkotiryhmille. Hieman isommille kerrottiin laajemminkin eläinuskomuksista ja niiden historiasta Suomessa, pienempien kanssa pitäydyttiin puhtaasti satujen maailmassa.

Saduiksi valittiin suomalaisia eläinsatuja. Niiden pohjalta lapset myös piirsivät kuvituksia satujen tapahtumista. Ohessa onkin yksi luetuista saduista kuvituksineen.

Karhu kalastamassa

satu1
Karhu ja paljon kaloja

Kerran ajoi kalastaja tiellä takaisin kotiinsa järven rannasta. Hänellä oli reessä mukanaan suuri tynnyrillinen kaloja. Tyytyväisenä hän ajeli kotiin hevosellaan ajatellen, miten mainion kalansaaliin hän oli saanut. Kettu sattui huomaamaan kalastajan menon ja päätti saada osansa kaloista. Se kipitti äkkiä tielle kalastajan reitille ja heittäytyi maahan teeskennellen kuollutta.

satu2
Kalatynnyri täynnä kaloja

Kalastaja huomasi ketun, pysähtyi ja nosti sen reen kyytiin tyytyväisenä siitä, että oli saanut kalojen lisäksi komeaturkkisen ketunkin. Kettu odotti kuollutta teeskennellen, että kalastaja jatkoi matkaansa. Sitten se lappoi kaikki kalat tynnyristä tielle. Kun se sai tynnyrin tyhjennettyä, se hyppäsi itsekin pois reen kyydistä. Sitten se palasi tietä takaisin keräten matkalta kaikki kalat itselleen.

satu6
Kettu tiputtelemassa kaloja reestä

Kun se oli saanut kalat kerättyä, sitä vastaan tuli karhu. Karhu tarkasteli kettua ja tämän kalansaalista. Sitten se kysyi: ”Mistä sinä sait noin paljon kaloja?”
Kettu mietti nopeasti ja vastasi: ”Minä kävin onkimassa”. Se ei tahtonut jakaa kala-aarrettaan ison karhun kanssa.

satu5
Kettu keräilemässä saalistaan

”Milloin saa muka näin paljon kaloja?” karhu kysyi.
”Onkimaan pitää mennä silloin, kun tähdet loistavat yöllä kirkkaina. Pistä silloin häntäsi avantoon ja istu odottamaan. Uita häntääsi niin pitkään, kunnes huomaat kalojen käyvän siihen kiinni. Kun kaloja tuntuu olevan kiinni tarpeeksi, tempaise häntä kerralla ylös vedestä. Sillä tavalla minäkin sain paljon kalaa”.

satu3
Kettu ja karhu juttelemassa

Luottavainen karhu teki niin kuin kettu oli sitä neuvonut. Kun se näki taivaalla paljon tähtiä, se meni avannolle ja upotti häntänsä sinne. Siihen aikaan oli karhullakin pitkä ja komea häntä kuten ketullakin. Kun se pitkään istuskeli, alkoi hännässä tuntua pistelyä. Karhu innoistui, kalat olivat käyneet kiinni sen syöttiin. Kun se uskoi, että kaloja oli kylliksi, se tempaisi häntänsä nopeasti irti avannosta. Mutta häntäpä olikin ehtinyt jäätyä pakkasella kiinni avantoon! Kun karhu tempaisi sitä, se katkesi ja jäi avantoon. Pistely hännässä ei ollutkaan johtunut kaloista, vaan pakkasesta.

satu4
Karhu kalastamassa avannolla tähtien tuikkeessa

Siitä lähtien on karhulla ollut pitkän hännän sijasta pieni töpöhäntä.

Huomenna jatkamme vielä satujen parissa, sitten palaamme takaisin normaaliin arkeen!

-Annukka

Pelaan, siis opin

Tietokone- ja konsolipelit mielletään usein etenkin nuorten miehenalkujen huvitukseksi, johon aikuiset täysipäiset ihmiset eivät koske pitkällä tikullakaan. Pelit on usein nähty myös ajanhukkana ja etenkin nuoria sohvalle passivoivana viihteenä. Pelkoa ovat herättäneet lisäksi pohdinnat siitä, miten pelien käsittelemät teemat vaikuttavat pelaajiin.

peli1
Hittipeliksi noussut suomalainen Angry Birds mobiililaitteella

Nykyisin pelaamisen ja pelaajien käsitteet ovat laajentuneet. Tutkittu tieto myös kumoaa perinteiset mielikuvat. Yhdysvaltalainen pelialan järjestö Entertainment Software Association tutki vuonna 2014 pelaajia selvittääkseen, keitä he oikein olivat. Tilastollisesti tyypilliseksi pelaajaksi osoittautui nuorten miesten sijaan aikuinen nainen, pelaajien keski-iän ollessa 31 vuotta. Täysi-ikäiset naiset muodostavatkin peräti 36 % pelaajakannasta, alle 18-vuotiaiden poikien osuuden jäädessä 17 % kaikista pelaajista. Myös pelin käsite on laajentunut käsittämään hyvin laajan skaalan erilaisia pelejä.

Pelien on havaittu opettavan pelaajiaan. Moni huomaa kielitaitonsa harjaantuneen vieraskielistä peliä seuratessa, toiset taas kehittävät refleksejään nopeaa reagointia vaativien pelien parissa. Oppiminen tapahtuu kuin huomaamatta varsinaisen pelikokemuksen rinnalla. Pelit voidaan myös tarkoituksellisesti rakentaa opettamaan pelaajalle erilaisia asioita. Tällöin puhutaan oppimis- tai opetuspeleistä. Asiaa voidaan lähestyä toisaalta hieman eri vinkkelistä: erilaiset opetukselliset kokonaisuudet voidaan pelillistää eri keinoilla. Kaikkien niistä ei tarvitse liittyä konsoleihin tai mobiililaitteisiin mitenkään, vaan pelillistämistä voidaan tehdä hyvin monin eri tavoin esimerkiksi tavan luokkahuoneessa.

peli2
Tämän kosketusnäytöltä pelattavan muistipelin tarkoitus on opettaa lapsille numeroita

Museollamme kehitetään tulevan syksyn ja talven aikana opastusjärjestelmää, jonka avulla kävijän olisi mahdollista kiertää museon lajikokoelmat läpi itsenäisesti samalla uutta oppien. Yhteistyökumppaniksi tekniseen toteutukseen löytyi Tampereen ammattikorkeakoulun pelituotantopuoli. Saimme avuksemme viiden hengen tiimin, joka kehittää museolle mobiililaitteilla toimivaa opastusta.

Opastus on lomitettu yhteen museosalin tilojen kanssa eli se seuraa pelaajan etenemistä fyysisesti tilassa. Lisäksi mukaan on haluttu tuoda alusta lähtien pelillistäviä elementtejä. Tarkoituksena on, että passiivisen oppimisen ja seuraamisen sijasta asiakas voi itse osallistua museokokemuksensa luomiseen ja olla vuorovaikutuksessa museon kanssa. Opasteiden lukemisen sijasta edessä onkin erilainen kokonaisuus, joka ravistelee samalla hieman mielikuvaa perinteisestä museokäynnistä. Mobiililaitetta ei tarvitse omistaa itse, vaan museo lainaa tarvittaessa laitteita neuvonnasta kierroksen ajaksi.

IMG_0315
Tiedon perinteisen pänttäämisen rinnalle voidaan tuoda uusia tapoja oppia

Teemaan sopien kirjastotoimi järjestää Karhekehräämön talossa marraskuussa 21.11 perinteisen perhelauantainsa Kansallisen pelipäivän teemalla. Tarjolla on esimerkiksi perinteisiä lautapelejä, pinssityöpajaa, miniatyyrejä, pelitaitokouluttajan luento vanhemmille ja uusien kirjaston konsolien testausta.

Meidän on tarkoitus yhdessä tiimimme kanssa tarjota mahdollisuuden päästä testaamaan työn alla olevaa pelillistettyä museo-opastustamme. Tämä työ on elintärkeää, jotta lopullisesta kokonaisuudesta saadaan mahdollisimman hyvin kävijöitä palveleva. Siksi toivomme mahdollisimman eri ikäisiä ja erilaisilla pelaamistaustoilla varustettuja henkilöitä tulemaan pelipäivänä paikalle ja ojentamaan auttavan kätensä! Muutama tiimiläinen vetää myös päivän aikana kaikille avoimen luennon siitä, millaista on tehdä työkseen pelejä. Tervetuloa siis osallistumaan pelikehitykseen sekä tenttaamaan tiimiämme!

Tiedottelemme lisää projektin etenemisestä ja pelipäivän ohjelmasta, toivottavasti näemme mahdollisimman monta innokasta testaajaa riveissämme!

-Annukka