”Näkymiä näön vuoksi”

Vaihtuvien näyttelyiden vuosi on ollut mielenkiintoinen ja tuonut tullessaan monia erilaisia elämyksiä. Tarjolla on ollut niin luontokuvia, maalauksia, historiaa ja ympäristöä eri tavoin lähestyviä kokonaisuuksia. Nyt loka-marraskuu tuo museolle Outi Silfveniuksen taidetta pitkän ja monipuolisen uran eri vaiheista.

outi3Silfvenius on monille tuttu käyttö- ja taidetekstiiliensä kautta. Uransa alkuvaiheessa hän toimi graafikkona, mutta myöhemmin tie vei tekstiilien pariin. Silfvenius valmistuikin vuonna 1975 tekstiilitaiteilijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Työmenetelminä ovat olleet esimerkiksi painaminen, maalaaminen, kirjonta ja ompeleminen. Silfvenius toimi seitsemän vuotta Finlaysonilla sisustuskankaiden suunnittelijana ja neuvottelevana taiteilijana. Tämän jälkeen hän on tehnyt uraa vapaana taiteilijana ja taideaineiden tuntiopettajana.

outi1
Kirjailujen yksityiskohtia

Tuleva näyttely ei tyypillisen taidenäyttelyn tapaan rajoitu vain vaihtuvien näyttelyiden omaan tilaan, vaan kulkee pitkin koko museosalia. Silfvenius onkin tehnyt hyvin tarkkaa ja oivaltavaa työtä etsiessään kullekin työlle paikan, joka heijastelee parhaiten työn teemoja ja sen luonnetta, sulauttaen sen samalla osaksi museotamme. Ympäristö, luonto, lapsuus ja historia kulkevat käsi kädessä läpi koko näyttelyn. Jokaiseen teokseen liittyy tarina, joka sitoo sen tiettyyn hetkeen ja tunteeseen.

outi2
Tekstiilitaideteos Suon silmät

Silfvenius on suunnitellut myös pitävänsä näyttelyn aikana erilaisia yleisölle avoimia työpajoja. Lapsille on ohjelmassa ohjattua satupajailua ja vähän vanhemmille puolestaan näyttelyn lopettajaisviikonloppuna on tiedossa joulukoristeiden askartelua. Tiedotamme näistä tapahtumista museon sivuilla sekä Facebookissa.

outi4
Tarjolla on niin kirjontaa, painettuja kankaita, ommeltuja kokonaisuuksia, valokuvia kuin maalauksiakin

Lämpimästi tervetuloa! Näyttely on avoinna osittaisena 1.10 alkaen museolla. Tuolloin isot tekstiiliteokset ovat vallanneet museosalin. 4.10 alkaen näyttely on esillä koko komeudessaan valokuvien, maalausten ja julisteiden täydentäessä kokonaisuuden.

-Annukka

Mainokset

Hallittuja eksymisiä ja aarteenetsinnän iloa

Geokätköily on ulkoiluharrastus, joka yhdistää etsimistä, luonnossa liikkumista, suunnistamista sekä aarteenetsinnän riemua. Yksinkertaisena ydinajatuksena on, että lajin harrastajat etsivät piilotettuja kätköpurkkeja ja kirjaavat käyntinsä niiden sisältämiin lokikirjoihin todisteeksi löydöstään.

retki8
Taannoiselta Ruostejärven retkeltä löytyi myös yksi geokätkö

Kyllin monta kätköä etsittyään  kätköilijään iskee usein himo piilottaa oma kätkönsä. Harrastus onkin kokonaan osallistujiensa käsissä – ihmiset itse tuottavat toisilleen aktiivisesti sisältöä luoden uusia kätköpaikkoja. Purkkeja saatetaan piilottaa merkittäviin luonnonmaisemiin, historiallisiin paikkoihin, kulttuurikohteisiin ja usein muilta piiloon jääneisiin kohteisiin. Moni kätkö kertoo ja opettaa jotakin kohteestaan, tehden kätköilystä halutessa myös kasvatuksellisen välineen. Kätköt voivat myös pakottaa kätköilijän ongelmanratkaisuun, sillä ne voivat sisältää esimerkiksi jonkinlaisen pulman ratkottavaksi ennen kuin purkin koordinaatit selviävät.

Olin etsinyt jo ennen muuttoani tietoa kätköistä Forssan alueella ja aloitinkin ensimmäiset iltani töiden jälkeen tutkien kaupunkia kävellen ja kätköjä etsien. Geopurkkeja kaupungin alueelta kyllä löytyy, mutta määrä ei ole päätä huimaava. Pienen penkomisen jälkeen selvisi, että moni alueen kätköistä on joutunut arkistojen kätköihin vuosien kuluessa. Niinpä halusin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tuoda lisää kätköjä harrastajille sekä esitellä museoaluettamme uudesta näkökulmasta muillekin kuin vannoutuneille geokätköilijöille.

Geokätköily ei vaadi ihmeitä. Kätköjä voi etsiä puhelimeen asennettavan kätköilyohjelman avulla, gps-laitteella tai ihan perinteisen paperikartan kera. Omien mieltymystensä perusteella etsittäväkseen voi valita yhtä hyvin kaupungin keskustaan piilotettuja paikkoja kuin erätaipaleiden takaakin löytyviä purkkeja.

salmisto5
Salmistonmäen luontopolun varreltakin voi purkkeja bongailla

Kehräämöalueen kätkön suunnittelu starttasi vauhdikkaasti. Museomme nurkalla on aikoinaan sijainnut Hämeen susi -niminen kätkö ja sitä kunnioittaakseni hain alunperin paikan kätkölle samoilta tienoilta. Saateltuani kätkön tarkastukseen, sain kuitenkin ikäväkseni tietää, että kätkö sijaitsi liian lähellä erään toisen kätkön viimeistä purkkia. Niinpä siirsin ohjeiden mukaan kätköpurkin keskemmälle Kehräämön aluetta. Tälläkin kertaa iskivät vastaan toisen kätkön rajat ja siirsin purkkia lopulta vielä peräti kahdesti. Onneksi löysin kätkölle jokaisella siirtokerralla luontevan ja hyvän piilopaikan. Suuren kiitoksen ansaitsee myös kätkötarkastajani, joka kävi kohteita pyhimyksen kärsivällisyydellä kanssani vastoinkäymisistä huolimatta. Kehräämöalueen kätkön tiedot voi käydä katsomassa täältä.

heinä2
Wahreninpuiston istutuksia ja suihkulähde

Käy sinäkin siis etsimässä kätkö, kirjaamassa käyntisi sen lokikirjaan ja piipahda samalla museolla! Tai mikä vielä parempaa, esittele monipuolista kotikaupunkiasi minulle sekä muille kätköihin hurahtaneille piilottamalla oma purkkisi!

-Annukka

Syksyinen sieniretki

retki8
Aurinko paistoi koko retken

Sateen rummuttaessa parhaillaan tasaisesti ikkunaa on hyvä palata ajatuksissa viime sunnuntain auringonpaisteeseen. Tuolloin vietimme iltapäivän retkeillen Ruostejärven kesäsiirtolan maisemissa. Vaikka olin itse aiemmin Ruostejärvellä käynyt, siirtolan alue oli minullekin vieras.

retki4
Kesäsiirtolan pihalla sieniä tutkimassa
retki3
Vanhat katulamput olivat jäkälien ja sammalten peitossa

Asiakaspalautteissamme on toivottu jatkuvasti retkiä, joten päätimmekin tästä viisastuneina vetää syysretken. Tarkoituksena oli, että retkellä olisi mahdollisuus oppia uutta etenkin sienistä ja käävistä, jos mokomia vain suinkin tänä erikoisten säiden syksynä olisi noussut.  Mukaan lähtikin avukseni sienten määritykseen Poson Liisa, joka auttoi taannoin rakentamaan myös elokuun sieninäyttelyämme. Tuomen Aila puolestaan tarjosi apuaan etsimällä meille soveliaat retkimaastot. Isot kiitokset siis molemmille!

retki7 retki2retki6 retki5 Erikoiset kelit ovat koetelleet etenkin sientenystäviä, mutta me löysimme retkellä lajistoa runsaasti. Kaikkiaan tarkkaavaisten retkeläisten bongailut tuottivat retken saldoksi lähes 35 lajia sieniä ja 5 kääpälajia. Osa löydöksistä oli syömäkelpoisia, mutta sato oli monien herkullisten lajien kohdalla sangen niukka. Onneksi niitä täydentämään löytyi myös esimerkiksi värjäyssieniä. Metsästä yksi jos toinenkin napsi myös suuhunsa ja pussiin niin mustikoita, juolukoita kuin puolukoitakin.

retki9
Haperonvieras
retki12
Leppähelokka

Kierrettyämme rauhalliseen tahtiin sienilöytöjä tehden siirtolan maisemat, siirryimme vähän matkan päähän näköalapaikalle Ruostejärven rannalle. Korkean mäen päällä olevalla taukopaikalla oli hyvä kaivaa evästarpeet esille ja istahtaa alas nauttimaan niin säästä kuin maisemista.

retki10
Ruostejärven näköalapaikalla majailivat myös joutsenet

Retki oli mukava pieni pyörähdys Ruostejärven maisemissa. Porukka oli todella mukava, tunnelma leppoisa ja meno kiireetöntä. Kaikenlaista pientä ja suurta ihmeteltävää löysimme, ja toivottavasti kaikille tarttui matkaan jotakin uuttakin. Me jäämme suunnittelemaan seuraavaa retkeä, toiveita saa ja pitää ehdottomasti esittää!

-Annukka

Retkellä löydetyt lajit esiintymisjärjestyksessä: ruostekärpässieni, nuijamalikka, lohisieni, vaaleaorakas, sp. hiippo, leppähelokka, suomurousku, kangaspalsamirousku, uurrepesäsieni, sp. seitikki, poimuhiippo, lehmäntatti, rusokärpässieni, keltajalkahiippo, suppilomalikka, koivunkantosieni, mustarousku, keltavahvero, sp. mustesieni, haaparousku, pulkkosieni, punavyöseitikki, karhunseitikki, nurmirousku, löyhkäseitikki, ruostetäpläjuurekas, verihelttaseitikki, haisuhapero, lepikkorousku, punakärpässieni, samettijalka ja haperonvieras. Lisäksi löysimme kaksi lajia, joiden määritys on vielä kesken.

Käävistä löytyi pökkelökääpä, taulakääpä, aniskääpä, pakurikääpä ja kynsikääpä.

Viikonloppu vauhdissa

Luonnonpäivän valmistelutyöt käynnissä
Luonnonpäivän valmistelutyöt käynnissä

Viime viikonloppuna kävi museolla melkoinen vilske. Ensin tilan valloittivat lauantaina Suomen luonnonpäivän juhlijat. Alkuun hiljaiselta vaikuttanut päivä kääntyi onneksi huikeaan nousuun. Pian pöytien äärellä oli piirtelemässä tai askartelemassa kokonainen liuta pikkuväkeä vanhempineen. Moni kiersi myös katselemassa näyttelyä tai tunnistamassa eläintietovisassa eläimiä.

Puolenpäivän aikaan Forssan kaupunginkirjaston puolelta tuli meidän saliimme lasten tietokirjailija Eeva-Liisa Ryhänen. Hän veti lapsille mielenkiintoisen eläintuokion, jota erilaiset tarinat metsän asukeista siivittivät. Lopulta kävijöitä koko tapahtumassa oli liki seitsemänkymmentä, pääosin lapsiperheitä.

20150829_130023
Lasten piirustusnäyttelyn satoa
20150829_130110
Metsän koristeeksi ilmestyi monenlaisia eliöitä
20150830_122843
Näyttelypöydät notkuivat sieniä

Kun saimme Suomen luonnonpäivän iltapäivällä pakettiin, oli aika kääntää katseet kohti sunnuntain perinteistä sieninäyttelyä. Hieman edellisten viikkojen helteet hirvittivät, etenkin kun sienimaastot tuntuivat ammottavan tyhjinä kaikkialla. Suureksi onneksemme meillä oli jälleen kerran apuna näyttelyä rakentamassa Poson Liisa. Sitkeästi koko viikon metsiä kolunnut Liisa löysikin näyttelyyn yksinään yli viisikymmentä lajia. Näyttelyn onnistuminen näin hyvin olikin pitkälti hänen uurastuksensa ansiota.

Maanantaina koululaisryhmät kiersivät vielä kuuntelemassa johdatusta sienimaailman saloihin ja tutkailemassa sieninäytteitä. Noin sataviisikymmentä lasta ja nuorta sai johdatusta sienten ekologiaan ja tunnistamiseen. Osalle sienet olivat vanhoja tuttuja, mutta moni joukosta ei ollut koskaan uskaltautunut sienimetsälle. Toivon mukaan tulevien viikkojen sateisemmat säät sekä näyttelyvierailu innostavat lähtemään tulevaisuudessa syksyiseen metsään ihmettelemään.

20150830_150914
Liisa löysi myös erikoisen lattakäävän

Vauhdikas viikonloppu oli mukava ja hieno päätös vilkkaalle elokuulle. Se olikin kirkkaasti tähänastisen vuoden vilkkain kävijäkuukausi, vaikka talviaikoihin siirtyminen tapahtui jo kuun puolivälissä. Vilkkaat yleisötapahtumat ja aktiiviset vierailijat ovat kuitenkin tuoneet mukavasti käyntikertoja koko kuun ajan. Kiitokset siis kaikille vierailulla käyneille!

-Annukka

PS. Sieninäyttelyssä nousi esiin toivomus, että järjestäisimme opastetun sieniretken Forssassa. Tämä toive onkin toteutumassa eli 13.9 sunnuntaina on tarkoituksena järjestää retki kahden sienineuvojan voimin. Palaan tarkempien tietojen kanssa asiaan myöhemmin, mutta laittakaapa päivä jo nyt kalenteriin ylös, mikäli sienet kiinnostavat.