Syksyinen sieniretki

retki8
Aurinko paistoi koko retken

Sateen rummuttaessa parhaillaan tasaisesti ikkunaa on hyvä palata ajatuksissa viime sunnuntain auringonpaisteeseen. Tuolloin vietimme iltapäivän retkeillen Ruostejärven kesäsiirtolan maisemissa. Vaikka olin itse aiemmin Ruostejärvellä käynyt, siirtolan alue oli minullekin vieras.

retki4
Kesäsiirtolan pihalla sieniä tutkimassa
retki3
Vanhat katulamput olivat jäkälien ja sammalten peitossa

Asiakaspalautteissamme on toivottu jatkuvasti retkiä, joten päätimmekin tästä viisastuneina vetää syysretken. Tarkoituksena oli, että retkellä olisi mahdollisuus oppia uutta etenkin sienistä ja käävistä, jos mokomia vain suinkin tänä erikoisten säiden syksynä olisi noussut.  Mukaan lähtikin avukseni sienten määritykseen Poson Liisa, joka auttoi taannoin rakentamaan myös elokuun sieninäyttelyämme. Tuomen Aila puolestaan tarjosi apuaan etsimällä meille soveliaat retkimaastot. Isot kiitokset siis molemmille!

retki7 retki2retki6 retki5 Erikoiset kelit ovat koetelleet etenkin sientenystäviä, mutta me löysimme retkellä lajistoa runsaasti. Kaikkiaan tarkkaavaisten retkeläisten bongailut tuottivat retken saldoksi lähes 35 lajia sieniä ja 5 kääpälajia. Osa löydöksistä oli syömäkelpoisia, mutta sato oli monien herkullisten lajien kohdalla sangen niukka. Onneksi niitä täydentämään löytyi myös esimerkiksi värjäyssieniä. Metsästä yksi jos toinenkin napsi myös suuhunsa ja pussiin niin mustikoita, juolukoita kuin puolukoitakin.

retki9
Haperonvieras
retki12
Leppähelokka

Kierrettyämme rauhalliseen tahtiin sienilöytöjä tehden siirtolan maisemat, siirryimme vähän matkan päähän näköalapaikalle Ruostejärven rannalle. Korkean mäen päällä olevalla taukopaikalla oli hyvä kaivaa evästarpeet esille ja istahtaa alas nauttimaan niin säästä kuin maisemista.

retki10
Ruostejärven näköalapaikalla majailivat myös joutsenet

Retki oli mukava pieni pyörähdys Ruostejärven maisemissa. Porukka oli todella mukava, tunnelma leppoisa ja meno kiireetöntä. Kaikenlaista pientä ja suurta ihmeteltävää löysimme, ja toivottavasti kaikille tarttui matkaan jotakin uuttakin. Me jäämme suunnittelemaan seuraavaa retkeä, toiveita saa ja pitää ehdottomasti esittää!

-Annukka

Retkellä löydetyt lajit esiintymisjärjestyksessä: ruostekärpässieni, nuijamalikka, lohisieni, vaaleaorakas, sp. hiippo, leppähelokka, suomurousku, kangaspalsamirousku, uurrepesäsieni, sp. seitikki, poimuhiippo, lehmäntatti, rusokärpässieni, keltajalkahiippo, suppilomalikka, koivunkantosieni, mustarousku, keltavahvero, sp. mustesieni, haaparousku, pulkkosieni, punavyöseitikki, karhunseitikki, nurmirousku, löyhkäseitikki, ruostetäpläjuurekas, verihelttaseitikki, haisuhapero, lepikkorousku, punakärpässieni, samettijalka ja haperonvieras. Lisäksi löysimme kaksi lajia, joiden määritys on vielä kesken.

Käävistä löytyi pökkelökääpä, taulakääpä, aniskääpä, pakurikääpä ja kynsikääpä.

Mainokset

Loimalammin-Salmistonmäen suojelualue

Viime viikon perjantaina pääsin taas maastoretkelle perehtymään toiminta-alueeseemme. Olin jo aiemmin ilmaissut mielenkiintoni aluetta kohtaan aikeinani suunnata paikalle itsekseni, mutta onnekseni muu museon väki ehti saada paidanliepeestäni kiinni ennen yritystäni. Sainkin itselleni alueen hyvin tuntevan Tuomen Ailan oppaaksi ja jälkiviisaana minun on todettava, että tämä oli todellinen onni.

salmisto1
Luontopolulta löytyivät tarkat opasteet eri biotyypeistä ja niiden lajistosta

Salmistonmäen alue on Lounais-Hämeessä harvoja kasvillisuudeltaan edustavia haka-, keto- ja metsälaidunalueita. Se on luokiteltu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotooppikeskittymäksi. Alueella kasvaa niin uhanalaisia, silmällä pidettäviä että huomionarvoisia kasvilajeja. Sieltä on inventoitu myös EU:n luontodirektiivin I liitteeseen kuuluvia erityisen tärkeitä luontotyyppejä.

salmisto8
Luontopolun alueella on lampaita maisemanhoitotöissä

Saavuimme alueelle lentokentän puolelta, seuraten vanhoja polku-uria. Alueelle on ilmeisimmin tehty luontopolku, mutta se on paikoin hyvin umpeenkasvanut ja osa kylteistäkin on heikommassa kunnossa. Etukäteen tuntui myös olevan mahdotonta löytää karttaa tai muuta osviittaa polun tarkemmasta sijainnista, mikä ainakin omalta osaltani vähentää tehokkaasti intoa lähteä moista etsimään itsenäisesti. Toivottavasti esimerkiksi kaupunki linkittäisi reitin omille sivuilleen luontokohteiden joukkoon, jotta useampikin kiinnostunut voisi sen löytää.

salmisto2
Me törmäsimme useampaankin lammaslaumaan

Alueella on tällä hetkellä maisemanhoitotöissä lammaslaumoja. Alueet onkin aidattu visusti, mutta aitojen yli kulkee puisia käymäsiltoja. Kiitos lampaiden, kaipailemamme reitti oli kaluttu putipuhtaaksi, eikä meidän tarvinnutkaan kahlata kainaloon ulottuvassa kasvillisuudessa.

salmisto4
Liuskalehtinen leppä ilahdutti erikoisuudellaan
salmisto5
Näkymät ylhäältä lintutornilta

Kiersimme alueen länsireunaa pitkin ja suuntasimme metsän läpi lintutornille (kartta täällä). Matkalla seurasimme luontopolun opasteita ja ihmettelin niin lampaita kuin liuskalehtistä leppääkin. Saapuessamme lintutornille oli alueella hiljaista. Näimmekin vain yksinäisen joutsenen ja yhden kurjen. Muina vuodenaikoina lajistoa voi bongailla runsaammin. Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry:n sivuilla on kerrottu alueen lintutietoutta laajemmin. Lintutornin luona on myös geokätkö.

salmisto7
Maisemat olivat upeita, vaikka tihkusade meitä hätyyttikin

Salmistonmäellä on kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa. Niiden kampakeramiikkalöydöt ovat ajalta 2500-2000 eaa. Paikka onkin kiinnostava luonto-, kulttuuri- ja maisemakohde.

Hyvin kaluttua niittyä
Hyvin kaluttua niittyä
salmisto3
Lampaat olivat siistineet polkujen kasvillisuuden lyhyeksi

Maasto oli paikoitellen hyvinkin epätasaista ja matkalle mahtui myös nousuja. Ainakin tällä hetkellä maa oli myös hyvin märkää ja savista, joten ilman kumisaappaita oli paikalle turha lähteä. Pienille lapsille tai huonosti liikkuville myös saappaan imaisevat ja liukkaat mutelikot saattavat osoittautua turhan haasteellisiksi. Lampaiden laidunnustyö oli vähentänyt korkean kasvillisuuden määrää helpottaen osaltaan liikkumista.

Salmistonmäellä oli mukava retkeillä ja opin taas paljon uutta. Hissukseen saan kerrytettyä paikallistuntemustani alueen luontokohteista paremmaksi, mutta monen monituista paikkaa on vielä käymättä. Minulle saakin ehdottomasti vinkata mielenkiintoisimmista luontoretkikohteista alueella!

-Annukka

Somerolla retkeilemässä

Eilen Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys järjesti maastoretken Somerolle. Museomestarimme tarjoutui huolehtimaan museosta työpäivän ajan, joten minä pääsin hyppäämään mukaan matkalle tutustumaan paikallisiin luontokohteisiin. Suuntasimmekin aamulla kimppakyydillä Somerolle ja tutustuimme lyhyesti Hovilan kartanon pihapiiriin.

somero1
Somerniemen vanhan metsän kuusikkoa

Ensimmäisenä maastokohteena listallamme oli Somerniemen vanha metsä. Kyseessä on 16 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja nykyisin myös Natura-verkostoon. Polku vei meidät varttuneen kuusikon halki rantaan, joka oli lehtomaista kangasta. Alueella on useita lähteitä, vaikka niitä ei meidän reittimme varrelle osunutkaan. Vanhoja puita ja etenkin haapoja ihallessa ei ollut vaikea uskoa, että alueelta on tehty myös  liito-oravahavaintoja. Polkuja kulki maastossa paikoitellen, mutta myös metsä oli kohtalaisen helppokulkuista.

somero3
Iso-Valkeen rannallalta avautuvat kauniit maisemat

Seuraavana suuntasimme Iso-Valkeen järvelle. Meitä tervehti heti rannalle saapuessamme utelias kuikka. Itse järvi osoittautui upean kirkasvetiseksi vesistöksi ja ilmeisesti paikka onkin myös sukeltajien suosiossa.  Järven rannoilta löytyy soistuneita kaistaleita ja lehtomaisia paikkoja, joten nähtävää riittää. Iso-Valkeen alue kuuluukin laajempaan Hyyppärän harjualueeseen, joka kuuluu Natura 2000 -kohteisiin.

somero4
Nuotiopaikalla on myös laavu

Matkalla meitä vastaan tuli makkaranpaistossa ollut lapsiperhe. Alueen leveät ja helppokulkuiset polut olivatkin oivalliset myös perheen pienempien tallattaviksi. Itse pistin merkille myös järven kiertävien geokätköjen sarjan. Ne ja kaunis järvi houkuttavatkin uusintavierailulle paremmalla ajalla. Järven rannoilta löytyykin niin nuotipaikkoja kuin laavujakin, joten mahdollisuudet monenlaiseen retkeilyyn ovat olemassa.

somero5
Kalattomannotkon suppajärvi on erikoinen kohde

Seuraavana siirryimme pienen matkan päähän Kalattomannotkoon. Se on perustettu luonnonsuojelualueeksi maanomistajien hakemuksesta jo vuonna 2002. Lampi sisältyy samaan Hyyppärän harjuelueen Natura-alueeseen kuin Iso-Valkeekin. Käytännössä alueeseen kuuluu suppalampi ja sen lähialueet. Lammen rinteet ovat hyvin jyrkät, eikä huonojalkaisen kannatakaan ottaa tätä kohdetta kiikariinsa. Itse lampi on jylhän näköinen supan pohjalla, joskin alhaalla oleva vedenpinta tekee maisemasta hieman surkean.

Viimeisenä vierailimme pikaisesti Yrttikorvessa. Se on noin 0,7 hehtaarin kokoinen alue, joka kuuluu isompaan Kaskistonkorpeen. Kaskistonkorpi puolestaan kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja sekä Hyyppärän harjuelueen Natura-alueeseen. Yrttikorpi itsessään on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.

somero2
Maariankämmekät kukkivat Yrttikorvessa

Kuljimme alueelle kangasmetsän läpi polkua pitkin. Ensimmäisenä silmään pisti metsäkasvillisuuden seasta väinönputken korkealle kurottuva kukinto. Korvessa sijaitseekin Etelä-Suomessa harvinaisen väinönputken esiintymä. Myös maariankämmekät kukkivat alueella kauniina. Maasto itse kasvustojen luona oli hyvin vaikeakulkuista ja upottavaa, joten tyydyimme ihailemaan kasveja vähän kauempaa.

Päivä oli mukava sukellus somerolaisiin luontokohteisiin, vaikka moni paikka jäikin vielä kokematta. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsen monille luontoretkille niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Vinkatkaa siis ihmeessä, jos tiedätte upeita luontokohteita täältä alueelta!

-Annukka